Uusia työpaikkoja vanhojen tilalle

Uusia työpaikkoja syntyy kun vanhoja katoaa. Useat työpaikat kouluttavat nykyisin työtekijänsä itse tehtäviin, sillä aina ei ole valmiiksi päteviä työntekijöitä. Työpaikkakoulutuksia järjestetään myös yhteistyössä erilaisen ammatillisten koulutuskeskusten kanssa.

On aloja, joille ei valmiita tekijöitä löydy. Teollisuusalalla on monta työnkuvaa, johon ei koulutusta kouluissa järjestetä. Ammattilaispula on edelleenkin vahvaa mm. metalli- ja rakennusaloilla ja oppisopimuksella voisikin saada itselleen hyvin pysyvän työpaikan. Lisätyövoimaa rekrytoivat yritykset ovatkin hyvässä saumassa, sillä rekrytointi tapahtuu usein kiireellä, joten rekrytointipalveluja tarjoava henkilöstövuokrausyritys onkin oiva vaihtoehto. Töitä on tosiaan tarjolla muuallakin kuin vain ruuhka-Suomessa.

Lue koko artikkeli tästä.

Vuokratyö on usean nuoren vaihtoehtona koulujen sijaan

Suomessa alkaa muutosten tuulet suurten ikäluokkien postuessa työmarkkinoilta. Työikään tuleva ikäluokka ei kuitenkaan riitä täyttämään tätä katoa. Työväki vanhenee Suomessa nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi hyvinvointipalvelujen järjestämisen muuttuvan jatkossa vaikeammaksi ja ikääntymisen käyvän nopeammin kuin työvoiman lisääminen työmarkkinoille. Rekrytointimahdollisuuksia olisi, mutta nuoret istuvat koulunpenkillä eikä määrä riitä korvaamaan aukkoa, joka syntyy ikäluokkien vaihtuessa.

Eräs nuori valitsi henkilöstöpalveluyrityksen koulun käymisen sijaan. Hän tekee töitä rahan takia ja ilmoittaa päättäjille, että mikäli nuori on tyytyväinen työelämässä, oli hän sitten vaikka henkilöstövuokrauksen kautta, ei ole syytä huoleen. Päättäjien huoli on nuorten kouluttautumisesta. Koulujen tuliskin kiinnittää enemmän huomiota ammatinvalintaan ja teyöelämäteitouteen ja tukea nuoren päätöstä lähteä työelämään vaikka kesken koulun.

Lue artikkeli Markus Kovasen valinnasta tästä.
Talouselämän artikkeli tästä.

Työttömyys ja köyhyys johtuu ulkoisista tekijöistä

Pohjoismaissa köyhyys luetaan ulkoisten tekijöiden aiheuttamaksi tilaksi. Työttömyys, matalat palkat, sairastelut sekä huono onni ovat pääsyitä köyhyyteen. Asenteisiin vaikuttavat 1990-luvun kokemukset ja työttömyys oli tapetilla tuolloin. Osa teetettyyn kyselyyn vastanneista listaa syyksi ihmisen oman asenteen ja tarmon hakeutua pois kuopasta.

Työttömyys lisää eriarvoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ihmisen motivaatioon hakeautua työelämään tai yrittää ratkaista köyhyytensä syitä. Kuitenkin keskieurooppalaiseen malliin Suomessakaan ei tarvitse olla työtön, jos osaa hakeutua oikeita kanavia pitkin työelämän tietoisuuteen. Rekrytointimahdollisuuksia riittää ja henkilöstöpalveluyritysten niittäessä suosiotaan työttömyyskään ei enää ole pääsyy köyhyyteen. Uusimman tutkimuksen mukaan myöskään pääkaupunkiseudulle ei kannata työn perässä lähteä ellei ole varautunut maksamaan asumisesta ja elämisestä huomattavasti lähikaupunkeja enemmän. Rohkea kuitenkin rokan syö myös töitä hakiessa.

Lue köyhyystutkimusta koskeva artikkeli tästä ja pääkaupunkiseudun hintatasosta tästä.

Tutkimus on julkaistu Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Kyselyyn vastasi noin 2400 suomalaista.