Uusia työpaikkoja vanhojen tilalle

Uusia työpaikkoja syntyy kun vanhoja katoaa. Useat työpaikat kouluttavat nykyisin työtekijänsä itse tehtäviin, sillä aina ei ole valmiiksi päteviä työntekijöitä. Työpaikkakoulutuksia järjestetään myös yhteistyössä erilaisen ammatillisten koulutuskeskusten kanssa.

On aloja, joille ei valmiita tekijöitä löydy. Teollisuusalalla on monta työnkuvaa, johon ei koulutusta kouluissa järjestetä. Ammattilaispula on edelleenkin vahvaa mm. metalli- ja rakennusaloilla ja oppisopimuksella voisikin saada itselleen hyvin pysyvän työpaikan. Lisätyövoimaa rekrytoivat yritykset ovatkin hyvässä saumassa, sillä rekrytointi tapahtuu usein kiireellä, joten rekrytointipalveluja tarjoava henkilöstövuokrausyritys onkin oiva vaihtoehto. Töitä on tosiaan tarjolla muuallakin kuin vain ruuhka-Suomessa.

Lue koko artikkeli tästä.

Vuokratyö on usean nuoren vaihtoehtona koulujen sijaan

Suomessa alkaa muutosten tuulet suurten ikäluokkien postuessa työmarkkinoilta. Työikään tuleva ikäluokka ei kuitenkaan riitä täyttämään tätä katoa. Työväki vanhenee Suomessa nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi hyvinvointipalvelujen järjestämisen muuttuvan jatkossa vaikeammaksi ja ikääntymisen käyvän nopeammin kuin työvoiman lisääminen työmarkkinoille. Rekrytointimahdollisuuksia olisi, mutta nuoret istuvat koulunpenkillä eikä määrä riitä korvaamaan aukkoa, joka syntyy ikäluokkien vaihtuessa.

Eräs nuori valitsi henkilöstöpalveluyrityksen koulun käymisen sijaan. Hän tekee töitä rahan takia ja ilmoittaa päättäjille, että mikäli nuori on tyytyväinen työelämässä, oli hän sitten vaikka henkilöstövuokrauksen kautta, ei ole syytä huoleen. Päättäjien huoli on nuorten kouluttautumisesta. Koulujen tuliskin kiinnittää enemmän huomiota ammatinvalintaan ja teyöelämäteitouteen ja tukea nuoren päätöstä lähteä työelämään vaikka kesken koulun.

Lue artikkeli Markus Kovasen valinnasta tästä.
Talouselämän artikkeli tästä.

Työttömyys ja köyhyys johtuu ulkoisista tekijöistä

Pohjoismaissa köyhyys luetaan ulkoisten tekijöiden aiheuttamaksi tilaksi. Työttömyys, matalat palkat, sairastelut sekä huono onni ovat pääsyitä köyhyyteen. Asenteisiin vaikuttavat 1990-luvun kokemukset ja työttömyys oli tapetilla tuolloin. Osa teetettyyn kyselyyn vastanneista listaa syyksi ihmisen oman asenteen ja tarmon hakeutua pois kuopasta.

Työttömyys lisää eriarvoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ihmisen motivaatioon hakeautua työelämään tai yrittää ratkaista köyhyytensä syitä. Kuitenkin keskieurooppalaiseen malliin Suomessakaan ei tarvitse olla työtön, jos osaa hakeutua oikeita kanavia pitkin työelämän tietoisuuteen. Rekrytointimahdollisuuksia riittää ja henkilöstöpalveluyritysten niittäessä suosiotaan työttömyyskään ei enää ole pääsyy köyhyyteen. Uusimman tutkimuksen mukaan myöskään pääkaupunkiseudulle ei kannata työn perässä lähteä ellei ole varautunut maksamaan asumisesta ja elämisestä huomattavasti lähikaupunkeja enemmän. Rohkea kuitenkin rokan syö myös töitä hakiessa.

Lue köyhyystutkimusta koskeva artikkeli tästä ja pääkaupunkiseudun hintatasosta tästä.

Tutkimus on julkaistu Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Kyselyyn vastasi noin 2400 suomalaista.

Rekrytointimahdollisuudet kotipaikkakunnan ulkopuolella

Työn perässä muuttamista pitäisi tukea entistä enemmän. Jokaisen EU:n valtion pitäisi huolehtia, ettei työntekijä putoa tyhjän päälle työelämän murroksessa. Edulliset vuokra-asunnot ja silta työpaikkojen välille tulisi rakentaa niin kattavaksi, että toimeentulo olisi turvattu, vaikka työn perässä lähtisikin toiselle puolelle maata.
(lähde: PAM-lehti, 21.12.2007, s. 9)

Usein käy niin, että rekrytointimahdollisuudet pienenevät juuri paikkakunnan rajaaman työpaikkatarjonnan vuoksi. Avoimia työpaikkoja löytyy ympäri maata, mutta niihin ei uskalleta hakea, sillä muuttaminen työn perässä aiheuttaa muutoksen koko elämään. Nuoret työelämään astuneet ihmiset uskaltavat lähteä työn perässä vaikka ulkomaille. Myös vanhemman työvoiman liikkuvuutta tulisi tukea.

Työterveyshuolto, eläke, poissaolot...

Uusimman tutkimuksen mukaan viime vuonna eläkkeelle jäätiin suunnilleen 59,5 -vuotiaana. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset poistuivat uraputkesta vuotta aikaisemmin. Uran luoneet työskentelevät usein samassa työpaikassa monta vuotta ja jäävät eläkkeelle työstä, jossa ovat uransa luoneet. Kuitenkin pitkällä työputkella on varjopuolensa; sairauspoissaolot. Uuden tavoiteohjelman päämääränä on vähentää poissaoloja ja nostaa eläkeikää muutamalla vuodella.
(lähde: PAM-lehti 21.12.2007 s. 7)

Tässä onkin jokaiselle työelämässä olevalle miettimisen aihetta. Työterveyshuollon käyttäminen ei ole häpeällistä eikä siinä ole mitään kummallista, jos joutuu menemään vaikka selkäkivun vuoksi lääkärin vastaanotolle.

Nuorten, työelämään astuvien tulisikin huolehtia työhöntulotarkastuksesta ja ottaa selville työpaikkansa työterveyshuollosta. Henkilöstövuokrausyritykset tarjoavat työntekijöilleen työterveyshuollon ja raskaat alat, kuten teollisuus-, rakennus- ja esimerkiksi siivousala vaativatkin työhöntulotarkastuksen, jotta työn riskit minimoitaisiin.

Suomen talous kasvussa, työpaikkoja riittää tekijöille

Syksyllä tehdyn talouden suhdannekatsauksen mukaan työllisyyden määrän arvioidaan kasvavan vielä tänä vuonna 50 000 hengellä. Tämän vuoden lopulla työllisyysaste on noussut 70 prosenttiin ja avoimien työpaikkojen määrä kasvaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin työvoimapula ja ammattitaitoisia ihmisiä havitellaan töihin jopa koulun penkiltä. Moniammatillisuus on valttia ja ajoissa liikenteessä oleva vastavalmistuva opiskelija onkin laittanut jalkansa jo oven väliin työelämää varten. Ilmottautumalla esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksen listoille, opiskelija voi saada pysyvän työpaikan heti valmistuttuaan. Työvoimapula suosiikin nyt työelämään siirtyviä nuoria, joiden ura on vasta alussa.

Viennin taso pysyy korkeana ja kasvun arvioidaan säilyvän samoissa mitoissa vielä ensi vuoden alunkin. Kotimarkkinat vetävät hyvin ja esimerkiksi rakennusalalla on vilkasta, vaikkakin asuinrakentaminen hiipuukin. Palkansaajien taloustilanne on hyvä ja kotitalouksien varallisuus pysyy vakanaa. Leipää siis riittää pöytään edelleen, Valtiovarainministeriön katsaus lupaa. Ansiotaso kohoaa yli 5 % ja palkat nousevat edelleen runsaan puolen prosenttiyksikön vauhtia.

Lue lisää tästä.

Tulevaisuuden rekrytointialat

Nokia porskuttaa eteenpäin ja luo uusia työnäkymiä puhelimien sisällöntuottajille. Musiikki- ja kartta-sovellukset vaativat niin it-alan ammattilaista kuin taitava pelisuunnittelua. Yhtiö on myynyt tänä vuonna lähemmäs 430 miljoonaa puhelinta ja ensi vuonna määrää saattaa nousta yli 500 miljoonaan. It-alalla ja suunnittelijoilla riittää siis töitä.

Energiankulutus ja päästät ovat nouseeet alalla kuin alalla myyntiargumenttien kärkeen. Tälläkin saralla tietoliikenne- ja it-alan osaajien taidot tuottaa mahdollisimman ekologinen tietokone, punnitaan rankasti. Insinööriksi pääsee Suomessa helpommin opiskelemaan kuin esimerkiksi metsäteollisuuden alalle.

Metalliala vetää myös työntekijöitä ja alan osaajat ovat teollisuusalalla kuumaa tavaraa. Esimerkiksi Olkiluotoon ydinvoimalaa suunniteltessa rekrytoidaan suomalaisia työntekijöitä töihin. Metalli- ja terästeollisuus on tulevaisuuden ala, sillä suuret ikäluokat alkavat väistyä. Rakennusalalla Venäjä antaa uusia näkymiä rakennusbuumin kotimaassa hiipuessa.

Lue koko artikkeli Tekniikka&Talous