Vuokratyö on usean nuoren vaihtoehtona koulujen sijaan

Suomessa alkaa muutosten tuulet suurten ikäluokkien postuessa työmarkkinoilta. Työikään tuleva ikäluokka ei kuitenkaan riitä täyttämään tätä katoa. Työväki vanhenee Suomessa nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi hyvinvointipalvelujen järjestämisen muuttuvan jatkossa vaikeammaksi ja ikääntymisen käyvän nopeammin kuin työvoiman lisääminen työmarkkinoille. Rekrytointimahdollisuuksia olisi, mutta nuoret istuvat koulunpenkillä eikä määrä riitä korvaamaan aukkoa, joka syntyy ikäluokkien vaihtuessa.

Eräs nuori valitsi henkilöstöpalveluyrityksen koulun käymisen sijaan. Hän tekee töitä rahan takia ja ilmoittaa päättäjille, että mikäli nuori on tyytyväinen työelämässä, oli hän sitten vaikka henkilöstövuokrauksen kautta, ei ole syytä huoleen. Päättäjien huoli on nuorten kouluttautumisesta. Koulujen tuliskin kiinnittää enemmän huomiota ammatinvalintaan ja teyöelämäteitouteen ja tukea nuoren päätöstä lähteä työelämään vaikka kesken koulun.

Lue artikkeli Markus Kovasen valinnasta tästä.
Talouselämän artikkeli tästä.

Työttömyys ja köyhyys johtuu ulkoisista tekijöistä

Pohjoismaissa köyhyys luetaan ulkoisten tekijöiden aiheuttamaksi tilaksi. Työttömyys, matalat palkat, sairastelut sekä huono onni ovat pääsyitä köyhyyteen. Asenteisiin vaikuttavat 1990-luvun kokemukset ja työttömyys oli tapetilla tuolloin. Osa teetettyyn kyselyyn vastanneista listaa syyksi ihmisen oman asenteen ja tarmon hakeutua pois kuopasta.

Työttömyys lisää eriarvoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ihmisen motivaatioon hakeautua työelämään tai yrittää ratkaista köyhyytensä syitä. Kuitenkin keskieurooppalaiseen malliin Suomessakaan ei tarvitse olla työtön, jos osaa hakeutua oikeita kanavia pitkin työelämän tietoisuuteen. Rekrytointimahdollisuuksia riittää ja henkilöstöpalveluyritysten niittäessä suosiotaan työttömyyskään ei enää ole pääsyy köyhyyteen. Uusimman tutkimuksen mukaan myöskään pääkaupunkiseudulle ei kannata työn perässä lähteä ellei ole varautunut maksamaan asumisesta ja elämisestä huomattavasti lähikaupunkeja enemmän. Rohkea kuitenkin rokan syö myös töitä hakiessa.

Lue köyhyystutkimusta koskeva artikkeli tästä ja pääkaupunkiseudun hintatasosta tästä.

Tutkimus on julkaistu Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Kyselyyn vastasi noin 2400 suomalaista.

Työterveyshuolto, eläke, poissaolot...

Uusimman tutkimuksen mukaan viime vuonna eläkkeelle jäätiin suunnilleen 59,5 -vuotiaana. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset poistuivat uraputkesta vuotta aikaisemmin. Uran luoneet työskentelevät usein samassa työpaikassa monta vuotta ja jäävät eläkkeelle työstä, jossa ovat uransa luoneet. Kuitenkin pitkällä työputkella on varjopuolensa; sairauspoissaolot. Uuden tavoiteohjelman päämääränä on vähentää poissaoloja ja nostaa eläkeikää muutamalla vuodella.
(lähde: PAM-lehti 21.12.2007 s. 7)

Tässä onkin jokaiselle työelämässä olevalle miettimisen aihetta. Työterveyshuollon käyttäminen ei ole häpeällistä eikä siinä ole mitään kummallista, jos joutuu menemään vaikka selkäkivun vuoksi lääkärin vastaanotolle.

Nuorten, työelämään astuvien tulisikin huolehtia työhöntulotarkastuksesta ja ottaa selville työpaikkansa työterveyshuollosta. Henkilöstövuokrausyritykset tarjoavat työntekijöilleen työterveyshuollon ja raskaat alat, kuten teollisuus-, rakennus- ja esimerkiksi siivousala vaativatkin työhöntulotarkastuksen, jotta työn riskit minimoitaisiin.

Suomen talous kasvussa, työpaikkoja riittää tekijöille

Syksyllä tehdyn talouden suhdannekatsauksen mukaan työllisyyden määrän arvioidaan kasvavan vielä tänä vuonna 50 000 hengellä. Tämän vuoden lopulla työllisyysaste on noussut 70 prosenttiin ja avoimien työpaikkojen määrä kasvaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin työvoimapula ja ammattitaitoisia ihmisiä havitellaan töihin jopa koulun penkiltä. Moniammatillisuus on valttia ja ajoissa liikenteessä oleva vastavalmistuva opiskelija onkin laittanut jalkansa jo oven väliin työelämää varten. Ilmottautumalla esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksen listoille, opiskelija voi saada pysyvän työpaikan heti valmistuttuaan. Työvoimapula suosiikin nyt työelämään siirtyviä nuoria, joiden ura on vasta alussa.

Viennin taso pysyy korkeana ja kasvun arvioidaan säilyvän samoissa mitoissa vielä ensi vuoden alunkin. Kotimarkkinat vetävät hyvin ja esimerkiksi rakennusalalla on vilkasta, vaikkakin asuinrakentaminen hiipuukin. Palkansaajien taloustilanne on hyvä ja kotitalouksien varallisuus pysyy vakanaa. Leipää siis riittää pöytään edelleen, Valtiovarainministeriön katsaus lupaa. Ansiotaso kohoaa yli 5 % ja palkat nousevat edelleen runsaan puolen prosenttiyksikön vauhtia.

Lue lisää tästä.

Rekrytoinnissa painaa persoona

Kauppatieteiden maisterit sijoittuvat työmarkkinoille hyvin. Ekonomit pääsevät usein heti valmistuttuaan töihin ja etenevät työssään aina esimiestehtäviin saakka. Alan sukupuolijakauma menee kuitenkin kutakuinkin tasan. Rekrytointitilanteessa persoona kuitenkin astuu esiin. Ekonomiliiton mukaan esimiehet alalla arvostavat markkinoinnin sekä taloushallinnon asiantuntemusta, mutta myös tiimityöskentelytaidot ja esiintymisvalmiudet ovat tärkeitä. Lähde: ( Tekniikka & Talous)

Niin alalla kuin alalla rekrytointiprosessi alkaa ensivaikutelman luomisella ja persoonallisuuden tulkinnalla. Tämä vaihe taasen on usein se, jonka perusteella esimerkiksi henkilöstöpalveluyritykset etsivät listoillaan oleville työnhakijoille sopivia työtehtäviä. Kaikki eivät ole niin esiintymishaluisia tai luontevia yleisön edessä, kuin toiset. Tieto-taito sekä persoonallisuus luovat kombinaation, jolla jalka saadaan rekrytointitilanteessa työpaikan oven väliin.