Uusia työpaikkoja vanhojen tilalle

Uusia työpaikkoja syntyy kun vanhoja katoaa. Useat työpaikat kouluttavat nykyisin työtekijänsä itse tehtäviin, sillä aina ei ole valmiiksi päteviä työntekijöitä. Työpaikkakoulutuksia järjestetään myös yhteistyössä erilaisen ammatillisten koulutuskeskusten kanssa.

On aloja, joille ei valmiita tekijöitä löydy. Teollisuusalalla on monta työnkuvaa, johon ei koulutusta kouluissa järjestetä. Ammattilaispula on edelleenkin vahvaa mm. metalli- ja rakennusaloilla ja oppisopimuksella voisikin saada itselleen hyvin pysyvän työpaikan. Lisätyövoimaa rekrytoivat yritykset ovatkin hyvässä saumassa, sillä rekrytointi tapahtuu usein kiireellä, joten rekrytointipalveluja tarjoava henkilöstövuokrausyritys onkin oiva vaihtoehto. Töitä on tosiaan tarjolla muuallakin kuin vain ruuhka-Suomessa.

Lue koko artikkeli tästä.

Vuokratyö on usean nuoren vaihtoehtona koulujen sijaan

Suomessa alkaa muutosten tuulet suurten ikäluokkien postuessa työmarkkinoilta. Työikään tuleva ikäluokka ei kuitenkaan riitä täyttämään tätä katoa. Työväki vanhenee Suomessa nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi hyvinvointipalvelujen järjestämisen muuttuvan jatkossa vaikeammaksi ja ikääntymisen käyvän nopeammin kuin työvoiman lisääminen työmarkkinoille. Rekrytointimahdollisuuksia olisi, mutta nuoret istuvat koulunpenkillä eikä määrä riitä korvaamaan aukkoa, joka syntyy ikäluokkien vaihtuessa.

Eräs nuori valitsi henkilöstöpalveluyrityksen koulun käymisen sijaan. Hän tekee töitä rahan takia ja ilmoittaa päättäjille, että mikäli nuori on tyytyväinen työelämässä, oli hän sitten vaikka henkilöstövuokrauksen kautta, ei ole syytä huoleen. Päättäjien huoli on nuorten kouluttautumisesta. Koulujen tuliskin kiinnittää enemmän huomiota ammatinvalintaan ja teyöelämäteitouteen ja tukea nuoren päätöstä lähteä työelämään vaikka kesken koulun.

Lue artikkeli Markus Kovasen valinnasta tästä.
Talouselämän artikkeli tästä.

Työttömyys ja köyhyys johtuu ulkoisista tekijöistä

Pohjoismaissa köyhyys luetaan ulkoisten tekijöiden aiheuttamaksi tilaksi. Työttömyys, matalat palkat, sairastelut sekä huono onni ovat pääsyitä köyhyyteen. Asenteisiin vaikuttavat 1990-luvun kokemukset ja työttömyys oli tapetilla tuolloin. Osa teetettyyn kyselyyn vastanneista listaa syyksi ihmisen oman asenteen ja tarmon hakeutua pois kuopasta.

Työttömyys lisää eriarvoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ihmisen motivaatioon hakeautua työelämään tai yrittää ratkaista köyhyytensä syitä. Kuitenkin keskieurooppalaiseen malliin Suomessakaan ei tarvitse olla työtön, jos osaa hakeutua oikeita kanavia pitkin työelämän tietoisuuteen. Rekrytointimahdollisuuksia riittää ja henkilöstöpalveluyritysten niittäessä suosiotaan työttömyyskään ei enää ole pääsyy köyhyyteen. Uusimman tutkimuksen mukaan myöskään pääkaupunkiseudulle ei kannata työn perässä lähteä ellei ole varautunut maksamaan asumisesta ja elämisestä huomattavasti lähikaupunkeja enemmän. Rohkea kuitenkin rokan syö myös töitä hakiessa.

Lue köyhyystutkimusta koskeva artikkeli tästä ja pääkaupunkiseudun hintatasosta tästä.

Tutkimus on julkaistu Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Kyselyyn vastasi noin 2400 suomalaista.

Työterveyshuolto, eläke, poissaolot...

Uusimman tutkimuksen mukaan viime vuonna eläkkeelle jäätiin suunnilleen 59,5 -vuotiaana. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset poistuivat uraputkesta vuotta aikaisemmin. Uran luoneet työskentelevät usein samassa työpaikassa monta vuotta ja jäävät eläkkeelle työstä, jossa ovat uransa luoneet. Kuitenkin pitkällä työputkella on varjopuolensa; sairauspoissaolot. Uuden tavoiteohjelman päämääränä on vähentää poissaoloja ja nostaa eläkeikää muutamalla vuodella.
(lähde: PAM-lehti 21.12.2007 s. 7)

Tässä onkin jokaiselle työelämässä olevalle miettimisen aihetta. Työterveyshuollon käyttäminen ei ole häpeällistä eikä siinä ole mitään kummallista, jos joutuu menemään vaikka selkäkivun vuoksi lääkärin vastaanotolle.

Nuorten, työelämään astuvien tulisikin huolehtia työhöntulotarkastuksesta ja ottaa selville työpaikkansa työterveyshuollosta. Henkilöstövuokrausyritykset tarjoavat työntekijöilleen työterveyshuollon ja raskaat alat, kuten teollisuus-, rakennus- ja esimerkiksi siivousala vaativatkin työhöntulotarkastuksen, jotta työn riskit minimoitaisiin.

Suomen talous kasvussa, työpaikkoja riittää tekijöille

Syksyllä tehdyn talouden suhdannekatsauksen mukaan työllisyyden määrän arvioidaan kasvavan vielä tänä vuonna 50 000 hengellä. Tämän vuoden lopulla työllisyysaste on noussut 70 prosenttiin ja avoimien työpaikkojen määrä kasvaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin työvoimapula ja ammattitaitoisia ihmisiä havitellaan töihin jopa koulun penkiltä. Moniammatillisuus on valttia ja ajoissa liikenteessä oleva vastavalmistuva opiskelija onkin laittanut jalkansa jo oven väliin työelämää varten. Ilmottautumalla esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksen listoille, opiskelija voi saada pysyvän työpaikan heti valmistuttuaan. Työvoimapula suosiikin nyt työelämään siirtyviä nuoria, joiden ura on vasta alussa.

Viennin taso pysyy korkeana ja kasvun arvioidaan säilyvän samoissa mitoissa vielä ensi vuoden alunkin. Kotimarkkinat vetävät hyvin ja esimerkiksi rakennusalalla on vilkasta, vaikkakin asuinrakentaminen hiipuukin. Palkansaajien taloustilanne on hyvä ja kotitalouksien varallisuus pysyy vakanaa. Leipää siis riittää pöytään edelleen, Valtiovarainministeriön katsaus lupaa. Ansiotaso kohoaa yli 5 % ja palkat nousevat edelleen runsaan puolen prosenttiyksikön vauhtia.

Lue lisää tästä.

Tulevaisuuden rekrytointialat

Nokia porskuttaa eteenpäin ja luo uusia työnäkymiä puhelimien sisällöntuottajille. Musiikki- ja kartta-sovellukset vaativat niin it-alan ammattilaista kuin taitava pelisuunnittelua. Yhtiö on myynyt tänä vuonna lähemmäs 430 miljoonaa puhelinta ja ensi vuonna määrää saattaa nousta yli 500 miljoonaan. It-alalla ja suunnittelijoilla riittää siis töitä.

Energiankulutus ja päästät ovat nouseeet alalla kuin alalla myyntiargumenttien kärkeen. Tälläkin saralla tietoliikenne- ja it-alan osaajien taidot tuottaa mahdollisimman ekologinen tietokone, punnitaan rankasti. Insinööriksi pääsee Suomessa helpommin opiskelemaan kuin esimerkiksi metsäteollisuuden alalle.

Metalliala vetää myös työntekijöitä ja alan osaajat ovat teollisuusalalla kuumaa tavaraa. Esimerkiksi Olkiluotoon ydinvoimalaa suunniteltessa rekrytoidaan suomalaisia työntekijöitä töihin. Metalli- ja terästeollisuus on tulevaisuuden ala, sillä suuret ikäluokat alkavat väistyä. Rakennusalalla Venäjä antaa uusia näkymiä rakennusbuumin kotimaassa hiipuessa.

Lue koko artikkeli Tekniikka&Talous

Rakennus- ja teollisuusalan konsultiksi tai sunnittelijaksi?

Konsultointi- ja suunnitteluala ovat kasvaneet noin 500 henkeä vuodessa, silti suunnittelijoita kaivataan kipeästi lisää. Teollisuus- ja rakennusalan suunnittelutehtävät huutavat eniten ammattitaitoista työvoimaa. Vaikka kotimarkkinoiden kasvu on pysähtymässä ja tilausten kasvu on hidastunut kesän jälkeen, työvoimaa kaivataan edelleen lisää töiden ruuhkaantumisen takia. Henkilöstömäärän lisääminen ei ole auttanut projektien kiirehtimisessä.

Rakennusalan tilauskanta kasvaa kokoajan eikä työvoiman määrä pysty vastaamaan kysyntään. Teollisuussuunnittelussa kasvu on ollut hitaampaa, mutta sielläkin vientityöt haukkaavat suurimman osan projekteista. Aloilla on runsaasti suunniteltavaa ja täystyöllisyys on turvattu, vaikka aluksi päätyisitkin alalle henkilöstövuokrauksen kautta.

Lähde: Tekniikka&Talous

It-osaajista pulaa yrityksissä

It-alan osaajia kaivataan rekrytointimarkkinoille enemmän kuin uskoisikaan. Tilastokeskuksen tekemän raportin mukaan joka kymmenes yritys ilmoitti rekrytoineena tai yrittäneensä metsästää pätevää it-alan taitajaa. Tietotekniikka-alalle tarvitaan moniosaajia, joilla tietotaito on takataskussa ja monipuolinen työkokemus takanaan.

Viime kevään kyselyssä ilmeni, että vain viidenneksellä oli henkilökunnassaan tietotekniikan ammattilaisia. Suomalaiset yritykset käyttävät internetiä ja sähköisiä tiedonsiirtojärjestelmiä, joiden toiminnan takaamiseksi it-alan guruja kaivataan kipeästi. Netissä asiointi on yleistynyt hurjaa vauhtia ja osaajille riittää pähkinöitä purtavaksi. Internetmyynnin arvo vuonna 2006 hipoi 14 miljardin euron luokkaa. Business to business -kauppa on nostanut lukemia mittavasti. Alan avoimia työpaikkoja löytyy mm. henkilöstöpalveluyritysten kautta.

Lähde: Tietoviikko

Neuvottelutaidot kunniaan rekrytoinnissa

Hyvät neuvottelutaidot ja terve itseluottamus ovat tärkeimpiä ominisuuksia Sosiaali- ja terveysministeriön kampanjan mukaan. Kampanjan on tarkoitus edistää naisten urakehitystä, mutta miksei samaa voisi soveltaa miehiinkin. Vanhanaikainen ajattelutapa miesten vahvuudesta rekrytoinnissa on puppua. Nykypäivän nainen seisoo rekrytoinnissa lähtötilanteessa samalla viivalla kuin mieshakijakin. Alakohtaisia eroja toki löytyy, mutta suurenemassa määrin myös naisia otetaan työhön esimerkiksi rakennus- ja teollisuusalalle.

Vaakakupissa painavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Naisilla on kyky tulla molempien sukupuolien kanssa toimeen ja vaatimattomuus ei enää kuulu nykynaisen ominaisuuksiin. Johtotehtäviin tulisikin rekrytoida sekä naisia, että miehiä täydentämään johtoportaan osaamista. Palkkaus sekä tasa-arvoasiat ovat nousseet nykypäivän puheenaiheiksi työelämässä.

Lue artikkeli ja lisää tutkimuksesta tästä.

It- ja tekniikan alan naisopiskelijat suosivat suunnittelijan tehtäviä

Naisten tasa-arvoisuus työpaikoilla kiinnostaa tuoreen tutkimuksen mukaan tekniikan- ja it-alan naisopiskelijoita muita enemmän. Teknisten alojen naisopiskelijat etsivät töitään paikoista, jossa myös naisella on samanlaiset urallaetenemismahdollisuudet kuin miehillä. Suuret kansainväliset yritykset koetaan mieluisimpina työpaikkoina.

Eettisesti ja urasuuntautuneesti ajattelevat opiskelijat mielivät suunnittelu- ja te
uotekehitystehtäviin it- ja konealan yrityksiin. Lääke-, kemianteollisuus, insinööri- ja konsulttitoimistot sekä energialan työtehtävät kiinnostavat naisopiskelijoita eniten. Mieluisimpien työnantajien joukossa on monta tuotekehittelyn merkkinimeä. It-alalle naisia olisikin tulossa monia.

Lue koko artikkeli tästä.

Duunarit tienaavat kuin it-alan ammattilaiset

Duunarien palkkapussit ovat kasvaneet jo akateemisiin mittoihin. Moni akteemisesti kouluttautunut tienaa vähemmän tai yhtä paljon kuin duunari. Käytännön ammateissa keskipalkka voi nousta yli 2500 euroa kuukaudessa. Putkiasentaja tienaa kuukaudessa lähes yhtä paljon kuin it-alan ammattilainen. Erityisasiantuntijan ammatissa toimivat tienaavat saman verran kuin keskiverto duunari, vaikka heillä on taustallaan ylempi korkeakoulututkinto.

Käytännön työssä toimivin määrä on yhteiskuntarakenteen mukaisesti sijoittunut vanhempiin ikäluokkiin, joten työpaikkojen määrä esimerkiksi rakennus- ja teollisuuden aloilla tulee kasvamaan. Korkea koulutus ei välttämättä takaa hyvää palkkaa. Koulutuksesta on hyötyä, mutta kädentaidoille on oma sijansa tulevaisuuden työmaailmassa.

Lähde: Taloussanomat

Urakehitys yksilöllisempään suuntaan antaa mahdollisuuksia henkilöstöpalveluyrityksille

Nykypäivänä sitoutuminen yhden organisaation leipiin on vähentynyt aikasemmista vuosista. Yksilöllisyys uralla on lisääntynyt, jolloin työpaikkojen vaihtuvuus on kasvanut sen myötä. Urakäsitykseen vaikuttaa myös muuuttuva politiikka työmaailmassa. Vaihtuvuus suurissa yrityksissä on suurta ja eteneminen talon sisällä ei enää ole ainoa keino päästä eteenpäin työuralla.


Osaltaan myös vapauden kaipuu sekä halu kokeilla jotain ihan uutta ajavat työntekijöitä hakemaan työtä ns. kasvattajafirmansa ulkopuolelta. Leipiintyminen työssä on suurin pelko ja vaihtelua halutaan arkeen myös työn kautta. Henkilöstöpalveluyritykset saavat yhä suurempaa jalansijaa työmaailmassa tällaisen kehityksen lisääntyessä. Vuokratyö tarjoaa vapautta ja vaihtelua urakehitykseen. Henkilöstövuokrauksen kautta pääsee uudelleen kokeilemaan siipiään vaikkapa Suomen rajojen ulkopuolella.

Lähde: Tekniikka&Talous

Teollisuus on kannattava rekrytointipesti kukkarolle

Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan suomalainen teollisuus on kannattava työpaikka. Suomen teollisuudessa työntekijä voi ansaita noin kolme prosenttia enemmän tunnissa kuin muissa Euroopan maissa. Keskipalkka tunnilta teollisuusalalla oli vuonna 2004 keskimäärin noin 27 euroa. Pohjoismaissa ala työllistää hyvin ansaitsevia työntekijöitä. Toimialarakenteen muutokset ovat nostaneet palkkatasoa entisestään.

Monet rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritykset vuokraavat myös teollisuusalan työvoimaa. Uutta uraa ja lisää palkkaa halajavalle teollisuusalan työ on hyvä keino päästä käsiksi kunnon tuloihin.

Lue tutkimus tästä.

Millainen on rekrytoijan mielestä sopivan pituinen työsuhde?

Sopivan työsuhteen pituus on hankalasti määriteltävissä. Rekrytointitilanteessa usein tulee miettineeksi, mitä rekrytoija ajattelee kuusi vuotta kestäneestä työsuhteesta tai vaikka monesta puolen vuoden pestistä. Työsuhteiden pituuksia tulkitaan aivan samalla lailla kuin persoonallisuutta työhaastattelytilanteessa. Pitkä työsuhde osoittaa kykyä sitoutua työhön, mutta toisaalta taas pysähtyneisyyttä tai matalaa kunnianhimoa. Lyhyet työpestit esimerkiksi henkilöstövuokrauksen kautta tehdyt kausiluontoiset työt tulkitaan dynaamisuutena, tavoitteellisuutena ja kykynä uudistua, mutta toisaalta taas kohdentamattomana motivaationa tai kyvyttömyytenä sitoutua työhön.

Kuitenkin monipuoliset ja vaihtelevat työkokemukset antavat työnhakijasta rekrytointitilanteessa laajan kuvan. Ammattirekrytoijan, esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksen konsultin, arvioidessa työsuhteita, hän usein haluaa tietää syyt työsuhteiden loppumiselle. Älä kuitenkaan pelästy, sillä määräaikainen tai keikkaluontoinen pesti on hyväksyttävä syy työn loppumiselle siinä missä yrityksen konkurssikin.

Sopivan pituinen työsuhde on siis rekrytoijan näkemyksistä kiinni ja sinun tavastasi ilmoittaa työsuhteet ansioluettelossasi. Hyvin rakennettu ansioluettelo ja kohdennettu hakemus antavat rekrytoijalle kuvan työntekijästä, joka on todella hakemassa paikkaan, johon ollaan haastattelemassa. Ammattitaitoinen rekrytointikonsultti tietää asiakasyrityksen tavan määritellä työsuhteen pituus, joten työnhakijan tehtävä on vain listata ansionsa ylös. Rekrytointiprosessissa voit itse tarkkailla kohtaavatko omat käsityksesi työsuhteen pituudesta ja jaksotuksesta yrityksen käsitykset.

Lähde: www.taloussanomat.fi

Avoimien työpaikkojen määrä nousussa

Työministeriön uusimman katsauksen mukaan työpaikkojen määrä on nousussa ja työttömyysaste edelleen laskussa. Syyskuussa työttömiä hakijoita oli 30 000 vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Työttömyys on laskunut kaikissa ammattiryhmissä etenkin teollisuusalojen työssä, hallinto- ja toimistotyössä sekä palvelutyössä.

Työttömyyden laskuun voisi hakea johtopäätöksiä esimerkiksi henkilöstövuokrauksen lisääntymisestä. Etenkin edellellä mainituilla aloilla henkilöstöpalveluyritykset työllistävät paljon osaavia työntekijöitä.

Lähde: www.mol.fi

Tarkkuutta vuokratyössä

Vuokratyöntekijän tulee itse pitää huolta henkilöstöpalveluyritykselle ilmoittamistaan tunneista. Ylityöt sekä lisätyöt kannattaa merkata selkeästi itselle ylös, jotta niistä saa oikean määrän rahaa. Tuntilistojen säilyttäminen ja tarkistaminen kuuluu työntekijän velvollisuuksiin. Kuitenkin ylityöt tulee tarkistaa ensin vuokratyöfirman edustajalta, sillä kaikissa yrityksissä ylitöitä ei ole lupa tehdä.

Työsäädöksiä noudattamalla niin työntekijä kuin henkilöstövuokraus firmakin tunnit ja työmäärä pysyvät aisoissa ja kaikista tunneista saa varmasti oikean palkan. Vuokratyöntekijän tulee itse noudattaa sen alan vähimmäisehtoja, jolla hän työskentelee.

Lähde: PAM -lehti 16/2007

Viisikymppisenä vuokratyöhön

Työttömänä iästä riippumatta ei kannatta jäädä lepäämään laakereilleen. Valmennuskurssit sekä omien taitojen ylläpito ja- kehitys näkyvät työtä hakiessa. Vielä viisikymppisenäkin on mahdollista saada työpaikka vaikkapa henkilöstöpalvelu -yrityksen kautta. Henkilöstövuokrausyritykset näyttävätkin vihreää valoa myös vanhemmille työnhakijoille., mahdollisuus työllistyä on hyvä, jos motivaatio ja usko itseen riittää.


Viisikymppisellä on takataskussaan valttikortti, joka laittaa työnantajan katsomaan hakijaa uusin silmin; viisikymppisellä on elämänkokemusta ja työkokemusta. Este tulee eteen rekrytointi tilanteessa, jossei usko itseensä. Suomessa ei varsinaisesti ole työvoimapulaa vaan osaajapula ja tässä asemassa yli 50-vuotiaat työnhakijat ovat ratkaisu ongelmaan. Rekrytointiyritykset valmentavat ja auttavat työnhaussa, mikäli cv:n ja hakemusten tekeminen tuntuu hankalalta.

Lähde: www.uratie.fi

Rekrytoinnissa painaa persoona

Kauppatieteiden maisterit sijoittuvat työmarkkinoille hyvin. Ekonomit pääsevät usein heti valmistuttuaan töihin ja etenevät työssään aina esimiestehtäviin saakka. Alan sukupuolijakauma menee kuitenkin kutakuinkin tasan. Rekrytointitilanteessa persoona kuitenkin astuu esiin. Ekonomiliiton mukaan esimiehet alalla arvostavat markkinoinnin sekä taloushallinnon asiantuntemusta, mutta myös tiimityöskentelytaidot ja esiintymisvalmiudet ovat tärkeitä. Lähde: ( Tekniikka & Talous)

Niin alalla kuin alalla rekrytointiprosessi alkaa ensivaikutelman luomisella ja persoonallisuuden tulkinnalla. Tämä vaihe taasen on usein se, jonka perusteella esimerkiksi henkilöstöpalveluyritykset etsivät listoillaan oleville työnhakijoille sopivia työtehtäviä. Kaikki eivät ole niin esiintymishaluisia tai luontevia yleisön edessä, kuin toiset. Tieto-taito sekä persoonallisuus luovat kombinaation, jolla jalka saadaan rekrytointitilanteessa työpaikan oven väliin.

Joustava työaika? - Henkilöstövuokraus ratkaisuna 2000-luvulla?

Jouko Nätti (Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan professori) on tutkinut Suomen työelämän muutoksia vuosien saatossa. Hän puhuu artikkelissaan työn joustavuuden lisääntymisestä. Jouston luonne riippuu työntekijän omasta elämäntilanteesta ja työmäärän sovittamisesta tarjottuun työaikaan. Liika työ kulkeutuu kotiin ja työaika venyy.

1990-luvulla työajoista päättivät työnantajat ja työajat olivatkin lamakauden kilpailuvaltti. Vastavuoroinen suunnittelu ehkäisee työtaakan lisääntymistä ja työaikojen pitävyyttä. 2000-luvulle tultaessa määräaikaiset työsopimukset, vuorotyö sekä keikkaluontoinen työ esimerkiksi henkilöstövuokrausyrityksen kautta ovat lisääntyneet lähes 10 %:lla. Yhä useampi hakeutuu valinnan vapauden ja työaikojen joustavuuden toivossa henkilöstöpalveluyritysten listoille.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan täältä.

Selvin muutos on työtahdin kokemisessa: kiireen kokemukset ovat yleistyneet. Joustavan ajankäytön kannalta myönteinen muutos on se, että palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa työnsä alkamis- ja päättymisaikoihin ovat kasvaneet. Vaikka työajat ovat monimuotoistuneet, niin erot naisten ja miesten työajoissa ovat säilyneet miesten eduksi. Päivätyö korostuu miehillä, vuorotyö naisilla. Naiset kokevat enemmän kiirettä, miehillä on puolestaan enemmän vaikutusmahdollisuuksia työaikoihinsa.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomessa tehdään vähän niin lyhyitä kuin pitkiäkin työaikoja. Sen sijaan päivätyöstä poikkeavat työaikamuodot ovat Suomessa yleisiä. Palkansaajilla on Suomessa enemmän vaikutusmahdollisuuksia työaikoihinsa, mutta myös työtahti koetaan Suomessa kiireisemmäksi kuin EU-maissa keskimäärin.

Suomalaista työaikamallia luonnehtivat siten yllättävät yhdistelmät: yhtäältä yhdenmukaisuus työajan pituudessa, mutta eriytyneet työaikamuodot, toisaalta vaikutusmahdollisuudet työaikaan, mutta kova työtahti. Tätä jälkimmäistä yhdistelmää voidaan luonnehtia vastuulliseksi autonomiaksi.

Hallitus haluaa rekrytoidessa mietittävän määräaikaisuuden perusteita

Hallituksen uusimman lakiesityksen mukaan työnantajien tulisi miettiä tarkemmin ja antaa perusteet sille, miksi työntekijä pidetään määräaikaisella työsopimuksella. Lakiesityksessä vaaditaan kirjallinen perustelu määräaikaisuudelle. Uusi työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa perustelemaan työntekijän määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Syyt määräaikaisuudelle voivat olla lakiesityksen mukaan mm. selkeästi osoitettavissa oleva sesonki- tai urakkaluontoinen työ, keikkatyö sekä erilaiset sijaisuudet.

Henkilöstöpalveluyritysten kautta rekrytoitavat työntekijät kuuluvat kuitenkin perustellun määräaikaisuuden piiriin. Tietenkin tavoitteena on saada työntekijälle vakituinen työpaikka firmasta, jonne hänet vuokrataan.Rekrytointiyritysten listoilla työskentelevät työntekijät ovat usein noin 4-6 kk henkilöstöpalveluyrityksen listoille, kunnes työnantaja päättää vakinaistaa heidät. Lakiesityksen puitteissa voisi sanoa, että henkilöstövuokraus on turvallinen tapa työllistyä ilman epämääräisiä määräaikaisuuksia.

Lisää aiheesta täällä.